Selvästi Wykypäivä

Huhhuhuu! Oon hengissä.

Eilen oli tosiaan kaaauan odotettu Wykypäivä! Aamu ainaki alkas lupaavasti mun juomanhakureissulla, kun kaaduin selvin päin pyörällä. Jooh, hienoa, Mari. Polvessa on todisteena kaunis sinipunainen mustelma.

Puolen päivän aikoihin sankarinne suuntasi tiensä kohti Tropiclandiaa. Matkalla hän tapasi sovitussa paikassa juoppoystävänsä, ja he jatkoivat matkaa yhdessä tapahtumapaikalle.

Nojoo, siis niin. Mentiin valmistelemaan meidän rastia paikan päälle ja odoteltiin ensimmäisiä ryhmiä kiertämään rastirataa.

Meidän rastihan oli seuraavanlainen:

Tuollaisella hyvin kauniilla, ja tietenkin aidolla, Venäjän armeijan rynnäkkökiväärillä sai purkaa aggressioitaan kuvassa näkyviin henkilöihin. Ei meillä oikeesti kai oo mitää Robin Packalenia vastaan, mutta oikeassa yläkulmassa näkyvästä pärstästä sai täydet pisteet. Tasavallan presidenttiä ei saa häpäistä, joten Salen ampumisesta me sakotettiin.

Monenlaista porukkaa oli liikenteessä, ja hauskaa oli! Kevät olis voinu toki ilmoitella itestään vähän enemmän, meinas välillä olla vähän viileä...

Muutaman tunnin rastinpitämisen jälkeen oli aika suunnata kohti Tropparin sisätiloja. Ystävällisinä naisina kannoimme juoppoystäväni (sallinet tämän ilmauksen ;D) tuolit takaisin paikoilleen ja saatoimme ihan vahingossa ohittaa lähes sadan metrin mittaisen jonon.. Öh, noo, ei se enää voi ketään haitata ;D

Vaikka rantakuntoani oonkin kovasti syömällä treenannut, niin haluttuun lopputulokseen en oo silti vielä päässyt. Joka tapauksessa uskalsin näyttäytyä bikinit päällä siinä väenpaljoudessa. Ok, allasbileet ei oo ihan mun juttu, mutta tulipa kokeiltua nyt Wykypäivän tuokin osio (:

Altaassa lilluttiin sellanen pari tuntia ja sen jälkeen riitti. Ruvettiin laittautumaan illan rientoja varten ja onnistuin tapojeni vastaisesti näyttämään ehkä vielä ihan ihmiseltä, ottaen huomioon sen, että siinä vaiheessa oltiin oltu jo 8 tuntia liikenteessä.

Kun päästiin Tropparista ulos, oli vuorossa päivän eka Perfect timing: Bussikyyti saapui just paikalle, eikä tarvinnut kävellä keskustaan. Oh yes! Bussissa mulle jopa ehdoteltiin... Niin, jatkoja paikallisessa räkälässä. Lupasin mennä, mutta jotenkin kummasti se unohtui ;o Jatkoin treenaamistani juoppoystäväni kanssa eräässä pizzeriassa. Siellä oli illan toinen Perfect timing: päästiin paikalle ennen "tungosta".

Maukkaan treenihetken jälkeen suuntasimme kohti toria. Matkalla kuitenkin näin jotain, mihin varmasti jokainen opiskelija kiinnittäisi jakamattoman huomionsa: maassa oli haalarimerkki! Eikä mikä tahansa haalarimerkki, vaan K:n mallinen! (Olisin lisännyt kuvan, mutta Blogger päätti perseillä aika pahasti, eikä suostunut moiseen.) Tästä teinkin johtopäätöksen, että K:lla ja koolla on väliä! Kovin montaa ihmistä en tämän asian tiimoilta ehtinyt haastatella, mutta uskon, että kaikki ovat kanssani samaa miletä (:

Huikean löydökseni jälkeen jatkoimme matkaa kohti toria. Tarkoituksenamme oli jatkaa treenaamista vielä nestemäisten tuotteiden voimin. Kauaa ei tarvinnut hengailla yksin - tai siis kaksin - kun saimme seuralaisia. Päällimmäiseksi mieleen jäi kuitenkin eräs turkulaisopiskelija, jonka kanssa olisin päässyt jopa naimisiin :D Joten Miro Turusta, jos luet tätä, niin voisitko vielä kertoa, että mihin kirkkoon mun pitikään silloin heinäkuussa tulla?

Avioliiton satamaan lipumisen sijasta livuimme muutaman kymmenen metrin päähän erääseen anniskeluravintolaan. Perfect timing 3: Ole ajoissa paikalla, ei tarvitse jonottaa. Baarissa urakoitiin sellanen kuutisen tuntia. Mitään hirveen erikoista ei mulle tapahtunut tälläkään kertaa, oon vissiin hirmu tylsä ihminen :D Tanssittiin paljon, ja liikkeet oli vähintäänkin kyseenalaisia. Mut eheei se mitään. Pilkkuun asti oli tarkoitus viedä tämä Wykypäivä, mutta fuskasin vähän... Oon ollut pikun aikaan jo kämpillä. No, ehkä sieltä baarin tanssilattialta ei olis enää sitä unelmieni urosta löytynyt, vaikka paljon ulkoisesti potentiaalisia yksilöitä olikin (;

Jees. Oli kyllä hienot Wykyt, kiitoksia vaan Warrantti! Ens vuonna uuuudestaan!