Terveterve!
Menipäs tämän illan lenkkisuunnitelmat vähän läskiksi, mutta yritän sen sijaan saada jotain muuta järkevää aikaan.
Tänään oli ihan mukava päivä, aika meni yllättävän nopeasti. Hassuinta ja piristävintä oli tänään mun saamat kommentit. Yleensä en osaa ottaa mun ulkonäköä koskevia kommentteja oikein vastaan, ja tänäänkin kyllä vähän huvitti.
Pitää varmaan alustaa tätä juttua vähän. Eli siis mulla on tässä syksyn mittaan ollut ihan hirvittävä hiuskriisi, koska melkoinen juurikasvu on iskenyt, mutta kampaamotason värjäyskin maksaa ihan mukavasti. Viimeksi oon tosiaan väriaineet päässä istunut kampaajalla heinäkuun alussa. Pitkällä matikalla siitä on siis pian 4 kuukautta.
Noh, tänään silti sain kuulla, että mun hiukset näytti hyvältä, ja toiselta taholta kysyttiin, että oonko ollu värjäämässä mun hiuksia! Helpotti mun kriisiäni kyllä huomattavasti, jos mun ongelmani ei ilmeisesti ihan kaikille näy :D Kiitoksia vaan Sini, Tuula ja Sofia! (:
Kesä oli ja tää syksy on ollu kyllä sellasta aikaa, että on tullu syötyä ihan mitä sattuu. Se kyllä sitte näkyykin kropassa ja ilmeisesti myös naamassakin. Jotenki sitä on antanu itelleen houkutuksiin sortumisen anteeksi, mikä ny ei oo mun mielestä ihan hirveen hyvä asia. Eilen vaatekaupan peili ja musta otettu kuva kyllä tipautti taas maanpinnalle. Ihan hyvin oon mielestäni aikatauluihin nähden ehtinyt treenailemaan (älkää kattoko sitä ekaa lausetta...), mutta ruoka on ollu pelkkää sontaa, ihan näin suomeksi. Viime viikonlopunkin syömiset, huhhuh. Saiskos jostain jonku kyyläämään mun syömisiä niin, että aina kun menee liikaa herkkuja leipälävestä sisään, mä saisin jonku sähköshokin? :DDD
Ainakin kaupassa tuli valittua tällä kertaa vain suhteellisen terveellistä tavaraa koriin. Syksyn mittaan toi kahviaddiktiokin on vähän taas nostanut päätään, mutta ainakin vastapainoksi sille ostin Rooibos-teetä. Vaniljaa ja mansikkaa löytyi ainakin aromeista, ja kyllähän sitä piti jo testata. Hyvää oli (:
Ja nyt kyllä tää mun juttu menee niin tylsälle osastolle, että taidan vetäytyä askartelemaan mun asua perjantain sitseille (;
24.10.2012
21.10.2012
Billy Talent -humala
JJJAUJJAUJJAU!
Vitsit, ette voi uskoa miten fiiliksis oon vieläkin! Perjantaina tosiaan pääsin kattomaan toisen kerran vuoden sisään Billy Talentia. VAU.
Ensin matkailin kaverin luo päivällä, ja alkuilta meni fiilistellessä uusinta levyä. Sitten tuli aika siirtyä Rytmikorjaamolle. Ovet aukes klo 21, ja oltiin suunnilleen tasalta paikalla. Jonoa oli sitten silloin jo jotain yli sata metriä. Siinä vähän leuka loksahti lattiaan, mutta ei auttanut kuin asettua jonon jatkoksi. Jonottaminenhan kuuluu mun mieliharrastuksiin, vai miten se meni.
Tää jono oli kuitenki yks mun lemppareista, sillä homma oli hoidettu tosi jouhevasti ja oltiin jonossa alle 10 minuuttia! Takki narikkaan ja hyppimään innosta!
Pysähdyttiin kuitenkin paitamyyntipisteen kohdalle, koska tää keikka tuntu just sellaselta, että jokin muisto pitää saada. Kaveri päätyi ostamaan kangasmerkkejä, mutta mä sitten investoin ihan huppariin, koska oon jonkun sortin bändihupparista haaveillut jo jonkin aikaa. Nyt mulla on BT Dead Silence -huppari! (8
Puolitoista tuntia ennen keikkaa lavan edustalle oli kertynyt jo ihan mukavasti porukkaa. Me päädyttiin kaljalle. Kyllä, kal-jal-le. Noh, sen litkun kanssa mulla olis varmaan oikeasti mennyt se puolitoista tuntia, ellen olisi ryhdistäytynyt :D (yeah, you reallllly needed this information.)
Suunnilleen puoli tuntia ennen keikkaa siirryttiin jo lähemmäksi lavaa muiden kärsimättömien joukkoon. Päästiin melko lähelle lavaa, mutta kummallakin oli mielessä, että lähemmäs pitää vielä päästä. Ajatus jäi muhimaan porukan kerääntyessä paikalle...
Bändi odotutti yleisöä n. 15 minuuttia ylimääräistä, mutta odottelu oli kaiken sen arvoista! Voi sitä riemun pakahtumisen määrää, kun Lonely Road of Absolution alkoi soida ja herra Kowalewicz laulaa! ah! <3 Edellä mainittu onkin uuden levyn melko lyhyt introkappale, mutta kun sen jälkeen Viking Death March (ks. edellinen postaus), eli mun lempparibiisi uudelta levyltä, alkoi soida, hipoi fiilis kyllä jo taivaita!
Melko alkuvaiheessa keikkaa väki rupesi vellomaan yleisössä. Useimmat olis varmaan ärsyyntyneet tästä, mutta kaiken voi nähdä myös mahdollisuutena (; Lähdettiin kaverin kanssa nimittäin rynnimään kohti eturiviä, ja sijainniksi päätyikin sitten toinen rivi, voitteko kuvitella!
Kun päästiin sinne tokaan riviin, alkoi tunnelma kirjaimellisesti tiivistyä. Tuli pompittua ja heiluttua ja ties mitä hyvän musiikin tahdissa. En oo varmastikaan ikinä hikoillut niin paljon kuin silloin! Edessä oli tosi kuuma, mutta onneksi järkkärit piti huolta yleisöstä tuomalla vesikuppeja säännöllisin väliajoin eturivin tuntumaan. Ainakin allekirjoittanut sai viilennystä myös laulajan vesipullosta, kun tämä päätti pärskyttää vettä yleisöön! :D
Välispiikeissä herrä Kowalewicz ehti epäillä muun muassa rumpalin paskoneen housuunsa, koska lavalla haisi kuulemma pahalta. ( :D )Suomalaisten rakkaus bändin musiikkia kohtaan pääsi ylistyksen kohteeksi (: Bändin klubikiertueen ensimmäisestä keikasta jäi varmasti hyvä fiilis, koska niin miehet lavalla kuin ihmiset yleisössäkin rokkasivat TÄYSILLÄ!
Kamerakin mulla oli mukana, mutta lavan valaistus oli niin kirkas, ettei mun pokkarilla kovin hyvää materiaalia tullut. Pari kuvaa sain onnistumaan, mutta eipä kuvat kauheesti kerro siitä humalluttavasta fiiliksestä, mikä siellä lavan edessä vallitsi (;
Setti kesti noin puolitoista tuntia, ja onneksi kaikki omat lempparibiisit oli päätynyt biisilistalle! Koko rupeaman päätti Red Flag, joka oli myös Provinssirockin keikan viimeinen kappale. Lieneekö jokin bändin tapa? Keikan jälkeen bändi sitten heitteli kaikenlaista sälää yleisöön. Plektroja, vesipulloja, rumpukapuloita... Ite hipaisin yhtä rumpukapulaa ja vähän harmittaa, kun en parempaa otetta saanut :D
Voin muuten kertoa, että eyelinerin ja hiuskalakan laittaminen ennen keikkaa oli aika turhaa, koska keikan jälkeen look oli suorastaan niin vetävä, että se kuuluisa norjalainen suohirviökin olis voittanu missikisat mun rinnalla! :D Tähän ku lisätään vielä käheäksi laulettu (lue: huudettu, karjuttu, kiljuttu) ääni, niin fiilis vain oli niin uskomaton! Upeaa, mahtavaa, ihanaa! Vakuutan silti, että paidan vaihtaminen ja suihkuun pääseminen oli aika taivaallinen kokemus :P
Sinänsä sääli, että oon tainnut löytää mun suosikkibändin vasta nyt, kun miekkoset pukkasivat jo neljännen albuminsa ulos. Parempi myöhään... (;
Kukaan ei varmaan saanut tästä mun sekavasta hehkutuksesta mitään irti, joten jos joku on tätä lukiessaan vielä tajuissaan, niin tässäpä tiivistelmä: Bändi, keikka ja tunnelma oli jotain niiiiin parasta, että tästä saan voimaa vielä pitkälle pimeään syksyyn! <3
Seuraavan kerran, kun bändi eksyy Suomeen, niin mut löytää keikalta kyllä melko suurella todennäköisyydellä!
Vitsit, ette voi uskoa miten fiiliksis oon vieläkin! Perjantaina tosiaan pääsin kattomaan toisen kerran vuoden sisään Billy Talentia. VAU.
Ensin matkailin kaverin luo päivällä, ja alkuilta meni fiilistellessä uusinta levyä. Sitten tuli aika siirtyä Rytmikorjaamolle. Ovet aukes klo 21, ja oltiin suunnilleen tasalta paikalla. Jonoa oli sitten silloin jo jotain yli sata metriä. Siinä vähän leuka loksahti lattiaan, mutta ei auttanut kuin asettua jonon jatkoksi. Jonottaminenhan kuuluu mun mieliharrastuksiin, vai miten se meni.
Tää jono oli kuitenki yks mun lemppareista, sillä homma oli hoidettu tosi jouhevasti ja oltiin jonossa alle 10 minuuttia! Takki narikkaan ja hyppimään innosta!
Pysähdyttiin kuitenkin paitamyyntipisteen kohdalle, koska tää keikka tuntu just sellaselta, että jokin muisto pitää saada. Kaveri päätyi ostamaan kangasmerkkejä, mutta mä sitten investoin ihan huppariin, koska oon jonkun sortin bändihupparista haaveillut jo jonkin aikaa. Nyt mulla on BT Dead Silence -huppari! (8
Puolitoista tuntia ennen keikkaa lavan edustalle oli kertynyt jo ihan mukavasti porukkaa. Me päädyttiin kaljalle. Kyllä, kal-jal-le. Noh, sen litkun kanssa mulla olis varmaan oikeasti mennyt se puolitoista tuntia, ellen olisi ryhdistäytynyt :D (yeah, you reallllly needed this information.)
Suunnilleen puoli tuntia ennen keikkaa siirryttiin jo lähemmäksi lavaa muiden kärsimättömien joukkoon. Päästiin melko lähelle lavaa, mutta kummallakin oli mielessä, että lähemmäs pitää vielä päästä. Ajatus jäi muhimaan porukan kerääntyessä paikalle...
Bändi odotutti yleisöä n. 15 minuuttia ylimääräistä, mutta odottelu oli kaiken sen arvoista! Voi sitä riemun pakahtumisen määrää, kun Lonely Road of Absolution alkoi soida ja herra Kowalewicz laulaa! ah! <3 Edellä mainittu onkin uuden levyn melko lyhyt introkappale, mutta kun sen jälkeen Viking Death March (ks. edellinen postaus), eli mun lempparibiisi uudelta levyltä, alkoi soida, hipoi fiilis kyllä jo taivaita!
Melko alkuvaiheessa keikkaa väki rupesi vellomaan yleisössä. Useimmat olis varmaan ärsyyntyneet tästä, mutta kaiken voi nähdä myös mahdollisuutena (; Lähdettiin kaverin kanssa nimittäin rynnimään kohti eturiviä, ja sijainniksi päätyikin sitten toinen rivi, voitteko kuvitella!
Kun päästiin sinne tokaan riviin, alkoi tunnelma kirjaimellisesti tiivistyä. Tuli pompittua ja heiluttua ja ties mitä hyvän musiikin tahdissa. En oo varmastikaan ikinä hikoillut niin paljon kuin silloin! Edessä oli tosi kuuma, mutta onneksi järkkärit piti huolta yleisöstä tuomalla vesikuppeja säännöllisin väliajoin eturivin tuntumaan. Ainakin allekirjoittanut sai viilennystä myös laulajan vesipullosta, kun tämä päätti pärskyttää vettä yleisöön! :D
Välispiikeissä herrä Kowalewicz ehti epäillä muun muassa rumpalin paskoneen housuunsa, koska lavalla haisi kuulemma pahalta. ( :D )Suomalaisten rakkaus bändin musiikkia kohtaan pääsi ylistyksen kohteeksi (: Bändin klubikiertueen ensimmäisestä keikasta jäi varmasti hyvä fiilis, koska niin miehet lavalla kuin ihmiset yleisössäkin rokkasivat TÄYSILLÄ!
Kamerakin mulla oli mukana, mutta lavan valaistus oli niin kirkas, ettei mun pokkarilla kovin hyvää materiaalia tullut. Pari kuvaa sain onnistumaan, mutta eipä kuvat kauheesti kerro siitä humalluttavasta fiiliksestä, mikä siellä lavan edessä vallitsi (;
 |
| <3 |
Setti kesti noin puolitoista tuntia, ja onneksi kaikki omat lempparibiisit oli päätynyt biisilistalle! Koko rupeaman päätti Red Flag, joka oli myös Provinssirockin keikan viimeinen kappale. Lieneekö jokin bändin tapa? Keikan jälkeen bändi sitten heitteli kaikenlaista sälää yleisöön. Plektroja, vesipulloja, rumpukapuloita... Ite hipaisin yhtä rumpukapulaa ja vähän harmittaa, kun en parempaa otetta saanut :D
Voin muuten kertoa, että eyelinerin ja hiuskalakan laittaminen ennen keikkaa oli aika turhaa, koska keikan jälkeen look oli suorastaan niin vetävä, että se kuuluisa norjalainen suohirviökin olis voittanu missikisat mun rinnalla! :D Tähän ku lisätään vielä käheäksi laulettu (lue: huudettu, karjuttu, kiljuttu) ääni, niin fiilis vain oli niin uskomaton! Upeaa, mahtavaa, ihanaa! Vakuutan silti, että paidan vaihtaminen ja suihkuun pääseminen oli aika taivaallinen kokemus :P
Sinänsä sääli, että oon tainnut löytää mun suosikkibändin vasta nyt, kun miekkoset pukkasivat jo neljännen albuminsa ulos. Parempi myöhään... (;
Kukaan ei varmaan saanut tästä mun sekavasta hehkutuksesta mitään irti, joten jos joku on tätä lukiessaan vielä tajuissaan, niin tässäpä tiivistelmä: Bändi, keikka ja tunnelma oli jotain niiiiin parasta, että tästä saan voimaa vielä pitkälle pimeään syksyyn! <3
Seuraavan kerran, kun bändi eksyy Suomeen, niin mut löytää keikalta kyllä melko suurella todennäköisyydellä!
14.10.2012
And down on your knees you just don't look so tall
Hyvää sunnuntai-iltaa! (:
Kauhee lusmufiilis, vaikka oon oikeesti tehnytkin tänään aika paljon kaikkea. Aamusta heräsin reippaana pyykkäämään niin vaatteita kuin astioitakin ja päivällä oli vuorossa ihana pitkä kävelylenkki tuolla pirtsakan syksyisessä ilmassa!
Ehdin myös fiilistelemään Billy Talentia. Oon menossa mun kaverin kanssa niiden keikalle perjantaina! YAY, mahtavuutta! BT:n näin ekaa kertaa viime kesänä, mutta kun bändi nyt Kanadasta tulee uudestaan tohon Seinäjoelle soittamaan, nii ei kyllä kävis mielessäkään skipata! Otsikossakin on pieni pätkä yhdestä uuden albumin kappaleesta. Olisittepa vain nähnyyt, kun mä täällä yksin jammailin ton biisin tahdissa :D Onneksi samanlaisia tanssikuvioita ei tuu julkisesti esiteltyä... kai? :D
Kyseinen biisi siis tässä, mulle ainakin kolahtaa ja lujaa!
ROKROK!
Mun piti tänään kirjoittaa kandin tutkimussuunnitelmakin valmiiksi, mutta se on kyllä kumma juttu, miten sitä aina keksii jotain sijaistekemistä, että saa lykättyä varsinaista tehtävää viime tinkaan... Noh, reippaana opiskelijana palautin työn jo, ja tällä hetkellä aikaakin palautukseen olis vielä reilut puolitoista tuntia jäljellä (;
Mutta niin, asiaan. Tällä kertaa mä en viivästyttäny kouluhommia virkkaamalla, vaan houkuttelin itestävi sisäisen mummon ulos ihan muilla konsteilla :D Muutama viikko sitten toin kotoa puolukoita, tarkoituksena siis leipoa niistä jotain.
Tuloksena syntyi siis Yhteishyvän ohjeella oikein hyviä puolukka-pellavansiemensämpylöitä. NAM! Lähi-Siwasta ei tuorehiivaa löytynyt, joten jouduin kauhukseni tekemään yhteistyötä viholliseni, kuivahiivan, kanssa. Tänään tosin hiivajumalat olivat suotuisalla päällä, kun taikina nousi yllättävän hyvin, ja sämpylöistäkin tuli ihan nättejä (:
Enpä oo ennemmin edes tykännyt puolukasta, mutta kai se on sitten jonkunlainen aikustumisen merkki, kun pystyy syömään niitäkin :D
Nyt pitäis kai tajuta mennä jo nukkumaan, kun uusi vauhdikas viikko alkaa taas huomenna.
Kauniita unia!
Kauhee lusmufiilis, vaikka oon oikeesti tehnytkin tänään aika paljon kaikkea. Aamusta heräsin reippaana pyykkäämään niin vaatteita kuin astioitakin ja päivällä oli vuorossa ihana pitkä kävelylenkki tuolla pirtsakan syksyisessä ilmassa!
Ehdin myös fiilistelemään Billy Talentia. Oon menossa mun kaverin kanssa niiden keikalle perjantaina! YAY, mahtavuutta! BT:n näin ekaa kertaa viime kesänä, mutta kun bändi nyt Kanadasta tulee uudestaan tohon Seinäjoelle soittamaan, nii ei kyllä kävis mielessäkään skipata! Otsikossakin on pieni pätkä yhdestä uuden albumin kappaleesta. Olisittepa vain nähnyyt, kun mä täällä yksin jammailin ton biisin tahdissa :D Onneksi samanlaisia tanssikuvioita ei tuu julkisesti esiteltyä... kai? :D
Kyseinen biisi siis tässä, mulle ainakin kolahtaa ja lujaa!
Mun piti tänään kirjoittaa kandin tutkimussuunnitelmakin valmiiksi, mutta se on kyllä kumma juttu, miten sitä aina keksii jotain sijaistekemistä, että saa lykättyä varsinaista tehtävää viime tinkaan... Noh, reippaana opiskelijana palautin työn jo, ja tällä hetkellä aikaakin palautukseen olis vielä reilut puolitoista tuntia jäljellä (;
Mutta niin, asiaan. Tällä kertaa mä en viivästyttäny kouluhommia virkkaamalla, vaan houkuttelin itestävi sisäisen mummon ulos ihan muilla konsteilla :D Muutama viikko sitten toin kotoa puolukoita, tarkoituksena siis leipoa niistä jotain.
Tuloksena syntyi siis Yhteishyvän ohjeella oikein hyviä puolukka-pellavansiemensämpylöitä. NAM! Lähi-Siwasta ei tuorehiivaa löytynyt, joten jouduin kauhukseni tekemään yhteistyötä viholliseni, kuivahiivan, kanssa. Tänään tosin hiivajumalat olivat suotuisalla päällä, kun taikina nousi yllättävän hyvin, ja sämpylöistäkin tuli ihan nättejä (:
Nyt pitäis kai tajuta mennä jo nukkumaan, kun uusi vauhdikas viikko alkaa taas huomenna.
Kauniita unia!
5.10.2012
Humanistin iltapäivä
Haha, on ihan lauantaifiilis, kun tänään mulla ei oo aikomustakaan lähteä yliopistolle :D
Itse asiassa mun piti kertoa mun eilisestä päivästä. Ei menny niinku ihan putkeen. Ensiksi piti kömpiä peittojen lämmöstä ihan liian aikaisin yliopistolle puoli yhdeksäksi. Mun seuraava luento sitten alkoiki vasta neljältä :D Siinä sitten erinäisiä asioita yliopistolla hoidettuani etsiydyin meidän ainejärjestön huoneelle jumittamaan, koska kirjastosta ei (tietenkään) löytynyt vapaata tietokonetta, jolla olisin voinut tehtäviäni tehdä.
Sitten siinä hetken jumitettuani hoksasin katsoa mun erittäin esteettisen kangaskassin sisältöä. Noh, eihän siellä sitä venäjän kirjaa ollut, vaikka tosiaan luentoa olin koko päivän jo odottanut. Argh. Vaihtoehtona oli vielä joko hakea kirja kotoa tai antaa asian olla. Vesisateen vuoksi jätin asian sikseen.
Sitten päätin selailla hieman edes monistenippuja, mitä oli edelliseltä luennolta saatu. Siinähän sitten sopivasti sain haavan sormeeni mun kansiosta! :D Sitten lähdin metsästämään luennoitsijaa, että saisin materiaalipuutteeni korjattua. Noh, törmäsin sitten oikeaan henkilöön, mutta kirjan monistamiseen ope ei suostunut, koska luennon alkuun oli VAIN 10 minuuttia aikaa. Parin sivun kopioimiseen kun menee niin runsaasti aikaa. (Noh, onneksi sain sitten seurata minulle lähes tuntemattoman herrasmiehen kirjasta luentomateriaalia, propsit siitä.)
Luennon päätyttyä lähdin sitten kohti keskustaa. Ensin ajattelin, että pieni tihkusade ei haittaa menoa, mutta sitten sade vain yltyi, joten oli melkein pakko kaivaa päivän aikana rikki mennyt Muumi-sateenvarjo (!) esiin. Pyöräily huonojarruisella pyörällä on haaste jo sinänsä, mutta kun on sateenvarjo toisessa kädessä, koko homma pääseekin ihan uusiin sfääreihin... Mikäs siinä vielä sen parempaa, kun entistä enemmän yltyvä sade! Ah ihanaa!
Sitten tuli aika ylittää ajotie, että pääsisin kerhotiloille, joissa oli meidän ainejärjestön peli-ilta. Noh, jarrut ei tosiaan toimineet kunnolla, joten piti auttaa ohjausta molemmin käsin. Apropoo, missä sateenvarjo? Niin, siinä tuoksinassa se pääsi sitten tippumaan ajotielle! Olin jo hylätä ylihinnoitellun sontikan tielle, mutta päätin lähteä kuitenkin sitä vielä pelastamaan. Mikäs siinä juostessa mielipuolen näköisenä keskellä ajotietä...
Joo, sitten päätin tyytyväisenä siirtyä lämpimiin ja kuiviin sisätiloihin, mutta eihän se prkleen ovi ollu vielä auki! Siinä sitten erittäin hyvin mielin ja märin kengin rikkinäisen sateenvarjon kanssa hetken piti miettiä, pitäisikö itkeä vai nauraa... :D
Noh loppuilta meni sitten ihan hyvissä merkeissä, mutta vähän kyllä huvitti tuo surkeiden sattumusten sarja. Kaikestahan selvittiin ihan kunnialla, vaikka märät vaatteet päällä oleminen ei mun mielestä ainakaan ihan kauheen hauskaa hommaa ole.
Tänään ajattelin sitten vetää urpokertoimen maksimilukemiin ja lähteä sinne mökkireissulle kunnon sadekamppeet päällä :D Oon kyllä onneksi varustautunut myös vaihtovaattein. Saa nähdä, mitä tapahtuu, mutta uskon, että ihan hauska mökkimatka on tulossa! (:
Hauskaa viikonloppua!
Itse asiassa mun piti kertoa mun eilisestä päivästä. Ei menny niinku ihan putkeen. Ensiksi piti kömpiä peittojen lämmöstä ihan liian aikaisin yliopistolle puoli yhdeksäksi. Mun seuraava luento sitten alkoiki vasta neljältä :D Siinä sitten erinäisiä asioita yliopistolla hoidettuani etsiydyin meidän ainejärjestön huoneelle jumittamaan, koska kirjastosta ei (tietenkään) löytynyt vapaata tietokonetta, jolla olisin voinut tehtäviäni tehdä.
Sitten siinä hetken jumitettuani hoksasin katsoa mun erittäin esteettisen kangaskassin sisältöä. Noh, eihän siellä sitä venäjän kirjaa ollut, vaikka tosiaan luentoa olin koko päivän jo odottanut. Argh. Vaihtoehtona oli vielä joko hakea kirja kotoa tai antaa asian olla. Vesisateen vuoksi jätin asian sikseen.
Sitten päätin selailla hieman edes monistenippuja, mitä oli edelliseltä luennolta saatu. Siinähän sitten sopivasti sain haavan sormeeni mun kansiosta! :D Sitten lähdin metsästämään luennoitsijaa, että saisin materiaalipuutteeni korjattua. Noh, törmäsin sitten oikeaan henkilöön, mutta kirjan monistamiseen ope ei suostunut, koska luennon alkuun oli VAIN 10 minuuttia aikaa. Parin sivun kopioimiseen kun menee niin runsaasti aikaa. (Noh, onneksi sain sitten seurata minulle lähes tuntemattoman herrasmiehen kirjasta luentomateriaalia, propsit siitä.)
Luennon päätyttyä lähdin sitten kohti keskustaa. Ensin ajattelin, että pieni tihkusade ei haittaa menoa, mutta sitten sade vain yltyi, joten oli melkein pakko kaivaa päivän aikana rikki mennyt Muumi-sateenvarjo (!) esiin. Pyöräily huonojarruisella pyörällä on haaste jo sinänsä, mutta kun on sateenvarjo toisessa kädessä, koko homma pääseekin ihan uusiin sfääreihin... Mikäs siinä vielä sen parempaa, kun entistä enemmän yltyvä sade! Ah ihanaa!
Sitten tuli aika ylittää ajotie, että pääsisin kerhotiloille, joissa oli meidän ainejärjestön peli-ilta. Noh, jarrut ei tosiaan toimineet kunnolla, joten piti auttaa ohjausta molemmin käsin. Apropoo, missä sateenvarjo? Niin, siinä tuoksinassa se pääsi sitten tippumaan ajotielle! Olin jo hylätä ylihinnoitellun sontikan tielle, mutta päätin lähteä kuitenkin sitä vielä pelastamaan. Mikäs siinä juostessa mielipuolen näköisenä keskellä ajotietä...
Joo, sitten päätin tyytyväisenä siirtyä lämpimiin ja kuiviin sisätiloihin, mutta eihän se prkleen ovi ollu vielä auki! Siinä sitten erittäin hyvin mielin ja märin kengin rikkinäisen sateenvarjon kanssa hetken piti miettiä, pitäisikö itkeä vai nauraa... :D
Noh loppuilta meni sitten ihan hyvissä merkeissä, mutta vähän kyllä huvitti tuo surkeiden sattumusten sarja. Kaikestahan selvittiin ihan kunnialla, vaikka märät vaatteet päällä oleminen ei mun mielestä ainakaan ihan kauheen hauskaa hommaa ole.
Tänään ajattelin sitten vetää urpokertoimen maksimilukemiin ja lähteä sinne mökkireissulle kunnon sadekamppeet päällä :D Oon kyllä onneksi varustautunut myös vaihtovaattein. Saa nähdä, mitä tapahtuu, mutta uskon, että ihan hauska mökkimatka on tulossa! (:
Hauskaa viikonloppua!
Tilaa:
Kommentit (Atom)