Elämänhumala

Yleensä mulla on tapana sanoa, että kun kaikilla muilla on syntymähumala, nii mä kärsin syntymäkrapulasta. Tarviiko edes sanoa, että tällä viitataan mun luonteen laatuun? Noh, tänään mulla on ollu hyvä päivä. Vaikka eilen tosiaan hieeeeman väsytti, niin heräsin tänään kuudelta. Aamusta asti oon hymyilly ja naureskellu itekseni, mutta myös ystävien kanssa. Mitään ihan varsinaisen erikoista ei oo siis tapahtunut, mutta oon kyllä omastakin mielestä ollu tänään harvinaisen pirteä :P (Okei, viime viikonkin tapahtumilla saattaa olla sijaa tässä. Mutta vain vähän :D)

Taidan olla vähän hölmö.

Sitä kun aina odottelee juuri sitä päivää, kun asiat alkaa mennä niinku Strömsössä. Mutta kun ajattelee vähän pidemmälle, niin eipä ne asiat niin huonosti olekaan. Aina löytyy vaan jokin asia, mistä valittaa. En mä kiellä valittamistakaan, koska valitettavan usein se kuuluu munki harrastuksiin. (huomasitteko mikä sanaleikki, hahahaha.)

Tän alkuvuoden ainaka on tapahtunu kyl miljoona hienoa asiaa. Oon saanut uusia kavereita, päässyt kokemaan vuosijuhlat, oon ehtinyt ihastuakin pariin otteeseen, oon tajunnut mitä tahdon olla, oon saanut osakseni paljon kohteliaisuuksia, oon saanut olla ystävien tukena ja oon saanu ite avautua hassuistakin asioista. Kaikki ei tunnukaan ihan päämäärättömältä. Onko se edes päämäärä vai määränpää? :D

Yritin etsiä kuvaa tälle päivälle, mutta se oli melko vaikeaa. Joten kuvitelkaa tähän elämästä sekaisin oleva Mari vaaleanpunaiset rillit päässä. Voitte kuvitella mulle myös pilvilinnan. Mutta tarpeeksi jykevän, etten mä tipu.