Aldrig nöjd

Mun tän aamun fiilistä kuvas aika hyvin toi otsikko. Itse asiassa tän biisin nimi tuli mulle jostain mielen sopukoista esille. Päätin sit töistä päästyäni hieman fiilistellä tota kappaletta, mutta kyllähän noille lyriikoille tuli naureskeltua. Kai ne vähä kertoo munki elämästä. Mutta tätäkään biisiä en oo tosiaan moneen vuoteen kuullut, ja tänään se tuli mieleen. Pelottavaa :D

Välillä vaan tuntuu, että mulla on päällä tollanen Aldrig nöjd -vaihe(vähä laajennettuna verrattuna tohon biisiin :D). Miks ei voi olla tyytyväinen siihen, mitä on ja siihen mitä osaa? Tässä nyt on meneillään jos jonkinlaista projektia kunnonkohottamisesta alanvaihtoon. Miks itteensä pitää aina jossain seurassa hävetä? Asenteestahan se on kiinni, mutta eipä sitäkään lennosta muuteta.

Nyt iski blackout kirjoittamisen suhteen. Univelkaa on noin sata tuntia, siis vähän ehkä tapojeni vastaisesti liioiteltuna. Tähän aikaan illastahan ei voi mennä vielä nukkumaan, varsinkaan jos on menossa huomenna aamuvuoroon töihin :D

Ehkä mä tosiaan meen nukkumaan, alkaa nimittäin tää fiilis lähennellä humalatilaa, vaikka ainakin tietääkseni oon ihan selvänä :P

Noniin, toivottavasti te ootte tyytyväisiä. (: