Auttavat kädet

Huhhei, mikä päivä!

Ensinnäkin lienee varmaan ihan olennaista sanoa, että jos tässä mun tekstissä on jotain hassuja virheitä tai sanoja, niin älkää välittäkö. Oon nimittäin nukkunut viime yönä ehkä 3 - 4 tuntia. Tiedä sitten, mistä johtuu. Ajatukset lähtee jylläämään vähän turhankin nopealla temmolla, kun päänsä on laskenut tyynyyn.

Noh, aamusta sain kuitenkin revittyä itteni treenaamaan, ja selkä-rinta-olka -päivä menikin paaaaljon paremmin kuin viime viikolla. Vähän harmittaa, etten ehtinyt tänään infrapunasaunaan rentoutumaan, nyyh. Ehkä keskiviikkona :P

Kahvi on ollut kova sana tänä päivänä, kun ajatukset jyllää paikallaan ja tenttiinkin pitäisi valmistautua. Muutaman tunnin röhnötinkin sitten yliopistolla lukemassa, kunnes olin kypsä venäjän kielioppiin. YH. :s

Kävin tosiaan luovuttamassa verta pitkästä aikaa! Viime kerrasta taitaa olla aika lailla vuosi aikaa, sillä jouduin puolen vuoden luovutuskaranteeniin huonojen hemoglobiiniarvojen takia, ja luovutusta myöhäisti myös joulukuussa otettu tatska. Tänään kuitenkin Veripalvelun tädit näytti mulle vihreetä valoa, jee! Tulee aina hyvä mieli, kun saa tarjota sen auttavan käsivartensa :P

Täälläpäin Veripalvelussa ei tosin oo juurikaan terveellistä välipalaa tarjolla, mistä vois antaa vähän palautetta. Tarjontaa vois vähän laajentaa, sillä tänään ainakin tarjolla oli niitä ihania majoneesipullamössöeineskolmiovoileipiä ja sokerijogurtteja. Kai sitä verensokeria vois muullakin tavalla nostaa? :D Rahakysymyshän se on ainakin osittain, mutta silti! Tyydyin mussuttamaan sitten omenaa.

Jatkan juttua käsiasialla. Käsivarsia treenatessahan tulokset näkyy nopeesti, ja oon kyllä tässä viime aikoina ollut erityisen tyytyväinen siihen, miltä ne alkaa näyttää! (: Eilen yritin ottaa mahdollisimman ihkuja vessakuvia, mutta ei tää homma oo oikein hanskassa (ehe, käsiläppää, tajusittekste ...eheh... :D)  Tässä siis taas Marin tarjoama viihdepläjäys! :D

En mä hauiksista tiedä, mutta nätit olkapäät mulla on  (;

Hehkee takapose, koittakaa kestää.

Vaikka noissa kuvissa varmaan näkyvimmin esillä on mun kaksari, niin silti oli ihan positiivista huomata, että "Kappas, on naamastakin lähtenyt varmaan pari kiloa fläsää!" :D En oo siis oikeestaan ennen-kuvia ottanut, joten kehityksen seuraaminen sinänsä on vähän "hankalaa". Voisin toki tehdä itestäni jonku kuvakollaasin vaikka puolen vuoden aikana otetuista kuvista, kai siinäkin jotain eroavaisuuksia huomaisi.

Huomenna meidän valmentajalla on TAAS jotain menoa, eikä omatoiminyrkkeilyt nyt tällä kertaa oikein nappaa. Huomiselle oon suunnitellut aamulenkkiä, ja mikäli venäjän tentti ja stressaavat farkkuostokset ei vie kaikkia mun voimia, ehkä innostun jumppailemaan itekseni vielä vaikka kahvakuulan kanssa illallakin.

Nyt kuitenkin taas venäjän alkeiden ihmeelliseen maailmaan, до свидания!